Tänään on keskiviikko 20. lokakuuta 2021

In english    Sivukartta    Etusivulle

EPILEPSIA - OIREIDEN KUVAUS JA KOHTAUSTYYPIT

Epilepsia (kaatumatauti) aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Se on aivojen sähkötoiminnan häiriö.

Epilepsia on alkuperältään joko idiopaattista (=syy tuntematon) eli primaaria epilepsiaa (ensisijainen epilepsia) tai hankittua eli sekundaarista epilepsiaa (=toissijainen epilepsia). Hankittu epilepsia voi johtua esim. päähän kohdistuneesta vammasta tai aivokasvaimesta.

Sitten puhutaan vielä reaktiivisesta epilepsiasta, jossa syy on aivojen ulkopuolinen tekijä, esim. aineenvaihdunnallinen häiriö, myrkytys jne…

Kohtauksien oirekuva on moninainen. Koiralla saattaa olla häiriöitä tajunnassa ja liikkumisessa, lihasten jännittyneisyyttä tai kouristelua, muutoksia aistimuksien tuntemisessa ja tahdosta riippumattoman hermoston toiminnassa ja käyttäytymisessä, koira saattaa kaatua kyljelleen, voi esiintyä kuolaamista/ vaahdon tulemista suusta, virtsa tai uloste saattaa mennä alle, koira voi kääntää päätään toiselle puolelle, se voi hyökkäillä, se voi juosta päämäärättömästi, se voi haukkua, se voi tehdä epämääräisiä puremis- ja nielemisliikkeitä.

Koira saattaa huutaa kohtauksen aikana. Tämän johtunee kontrolloimattomien äänihuulten kautta ulos tulevasta ilmasta, ei kivusta.

Yleistynyt kohtaus lähtee laajalta aivoalueelta.

Jos on paikallisalkuinen (partiaalinen) kohtaus se on lähtöisin pienestä kohtaa aivoista ja oireet ovat ”lähtöpaikan mukaiset”. Paikallisalkuinen kohtaus saattaa laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi.

Yleistyneitä ja paikallisalkuisia kohtauksia esiintyy suunnilleen yhtä paljon.

Lyyhistymiskohtauksessa (atoninen) koira lihasten herpaantuessa kaatuu maahan tai osa raajoista pettää tai esim. pää putoaa alas.

Kohtaukset vaihtelevat kestoltaan (sekunneista muutamiin minuutteihin, jopa 15 min) ja voimakkuudeltaan.

Niiden esiintymistiheys vaihtelee paljon: kerran vuodessa-kerran viikossa, jopa tiheämmin.

Jotta tulee epileptisiä oireita, aivojen kohtauskynnys madaltuu tai aivojen ärtyvyys lisääntyy. Tällaisia tekijöitä epäillään olevan esim. stressi, väsymys, hormonaaliset tekijät, kuume, jne...

2. Kohtausta ennakoi 2/3 osalla koirista ns. aura. Se voi kestää sekunneista päiviin. Tämä jää usein omistajalta huomaamatta. Koiran käytös voi muuttua: säikky, arvaamaton, vaisu, vihainen, yrittää piiloutua, vikisee, on levoton, hakeutuu ihmisen läheisyyteen…

Kohtauksen jälkeen ”aivosolut ovat väsyneitä” eivätkä aina heti reagoi normaaleihin ärsykkeisiin: esim. näkö hämärtyy joksikin aikaa, koira ei tunnista tuttua ihmistä, on tasapainohäiriöitä, sillä voi olla kova nälkä tai jano, se törmäilee esineisiin, läähättää, vaeltelee. Jälkitila voi kestää minuuteista moneen päivään. Kaikilla ei tätä esiinny.

Status epilepticus (päättymätön epilepsiakohtaus tai uusi kohtaus alkaa ennen kuin koira on toipunut edellisestä kohtauksesta) on hengenvaarallinen tila. Koira on vietävä hätätapauksena hoitoon.

EPILEPSIAN ESIINTYMINEN

Epilepsia on koirien yleisin hermostosairaus. Epilepsian esiintymisessä on eri rotujen kesken suurta vaihtelua.
Epilepsian syytä ei tunneta, mutta perimällä epäillään olevan vaikutusta eräissä epilepsiatyypeissä.
Epilepsia on hieman yleisempää uroskoirilla kuin nartuilla, joten urossukuhormonitoiminta altistanee sairauden esiintulolle.

Ensimmäinen kohtaus tulee useimmiten 1-5 –vuotiaana.
Oireiden perusteella on vaikea erottaa ”aitoa” epilepsiaa ja muista syistä johtuvaa kohtausta.

Epilepsiakohtaus voi tulla milloin vain: levossa tai valveilla. Kohtauksia voi olla omistajan tietämättä, jos ne tulevat öisin tai koiran ollessa yksin kotona.

DIAGNOSTIIKKA

Samantyyppisiä kohtauksia kuin epilepsiassa aiheuttavat monet muut sairaudet:
Sydämen-, maksan-, ja munuaisten vajaatoiminta, monet aineenvaihduntasairaudet, kasvaimet, verenkiertohäiriöt, vammat, rappeutumissairaudet, tulehdukset, kehityshäiriöt, eräät myrkytykset jne…

Idiopaattinen epilepsia diagnoosi pohjautuu muiden sairauksien poissulkemiseen.

3. Koiralle tehdään kliininen yleistutkimus ja suppea neurologinen tutkimus. Koirasta tutkitaan veri- ja virtsanäytteitä. Röntgen -kuvauksia saatetaan tehdä joissain tapauksissa. Tarvittaessa on mahdollista ottaa EEG eli aivosähkökäyrä ja tehdä magneetti- tai tietokonetomografia päästä sekä tutkia selkäydinnestenäyte. Idiopaattista epilepsiaa sairastava koira on kohtausten välillä normaali.

Jos kohtauksien aiheuttajaksi ilmenee muu sairaus kuin epilepsia, hoidetaan perussairautta.

HOITO JA ENNUSTE

Idiopaattista epilepsiaa ei voida parantaa. Koira tarvitsee lääkitystä loppuikänsä. Lääkityksellä voidaan kohtauksia harventaa ja lieventää ja lyhentää kohtauksien kestoa. Lääkitys voi tehota niin hyvin, että kohtauksia ei enää esiinny.

Hyvä hoitotasapaino on tärkeä. Usein toistuvat, voimakkaat tai pitkät kohtaukset voivat vaurioittaa aivoja ja altistavat uusien kohtausten syntyyn.

Hyvässä hoitotasapainossa oleva epilepsia ei tee koirasta toimintakyvytöntä tai muuta sen älykkyyttä. Stressiä ja ärsykkeitä, joiden on havaittu aiheuttavan kohtauksia on hyvä välttää. Yleensä epileptikko elää normaalin elämän ja kuolee aikanaan johonkin muuhun sairauteen.

Omistaja ja eläinlääkäri päättävät yhdessä lääkityksen aloittamisesta.

Jokainen koira reagoi lääkitykseen omalla tavallaan. Hoidon vaikutusta seurataan kliinisen tilan ja verinäytteen avulla.

Kastrointia/sterilointia suositellaan mahdollisen sukuhormonitoiminnan aiheuttaman kohtauksille altistumisen takia.

ENNALTAEHKÄISY

Idiopaattista epilepsiaa sairastavaa koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Sellaisten riskilinjojen, joiden tiedetään saaneen epileptikko jälkeläisiä, käyttöä suositellaan vältettäviksi. Sairaiden koirien salaaminen on tuhoisaa rodun terveydelle. 4. MITÄ TEHDÄ, KUN KOIRA SAA EPILEPTISEN KOHTAUKSEN?

Kohtauksen aikana valvo kohtauksen kulkua. Pyri estämään, ettei koira vaurioita itseään. Hämärä, hiljainen, rauhallinen tila on paras. Muut koirat on hyvä viedä pois lähettyviltä. Älä koskaan koske kohtauksen aikana koiran suuhun tai laita sinne mitään. Muista varoa, koska koira voi käyttäytyä arvaamattomasti.

Anna koiran olla rauhassa jälkitilan aikana, kunnes se on taas oma itsensä.

Eläinlääkäri Margetta Salminen


Viimeksi päivitetty 20.05.2021. Tätä sivua ei enää päivitetä, vaan em. päivämäärän jälkeen ilmoitetut uudet tiedot löytyvät osoitteesta http://terveys.lappalaiskoiragalleria.org/

Jalostustoimikunnan tiedossa on 61 epilepsiaa sairastavaa tai epileptistyyppisiä kohtauksia saanutta lapinporokoiraa. Näistä seuraavien koirien tietoihin on saatu julkaisulupa:


Chevrott's Durda ER51348/09
Chevrott's Karribi FIN37042/08, saanut epileptistyyppisen kohtauksen vuoden iässä, ja 7-vuotiaana toistuvia kohtauksia, lopetettu 4/16.
Hankamukan Othello ER27028/01
Hukkaperä Hoppatossu ER48906/05
Iltahämyn Kesäleimu FI40796/11, idiopaattinen epilepsia, johon tällä hetkellä on jo kaksi lääkitystä, jotta kohtausvälit pysyisivät mahdollisimman pitkinä
Iresa Wimpa FIN51558/08, saanut kohtauksia satunnaisesti, joskus pitkiäkin taukoja. Lääkäri ei ole katsonut tarpeelliseksi aloittaa lääkitystä.
Jahkkas Graniitti FI24332/18, yksi n 2-3 min kestänyt epileptistyyppinen kohtaus. Ikä 2 v 2 kk
Kielapihkan Aina Varma FI31458/11, saanut kaksi epileptistyyppistä kohtausta
Mökötuvan Metku-Minttu ER54317/07, saanut yhden epileptistyyppisen kohtauksen 12,5 vuoden iässä. Kohtaus kesti useamman minuutin ja oli oireiltaan hyvin tyypillinen kouristelu- ja poissaolokohtaus
Pihlajamäen Ahva-Tuuli FIN40903/03, epileptistyyppisiä poissaolokohtauksia vanhana.
Pihlajamäen Erämaanvaeltaja FIN40694/07, epileptisiä kohtauksia alkaen 10 ½ - vuotiaana. Aluksi Pexion, 3 kk:n jälkeen Barbivet. Kohtauksia ei saatu kokonaan pois
Pihlajamäen Lallin Leikari FI25247/11, koiralla ollut 7/2019 kaksi n. 2min tasapainonmenetyskohtausta samana päivänä, ensimmäiseen liittyi huimaus/sekavuus. Muita sairauksia suljettu pois eläinlääkärillä.
Pihlajamäen Neiti Nokinen ER25879/12, epileptistyyppisiä kohtauksia.
Pältsa ER42427/06, Partiaalinen epilepsia, ei lääkitystä. Muutamia kohtauksia harvakseltaan.
Raiddokas Fuffens ER39119/06, epilepsia epäilys, ei lääkitystä
Soidinahon Elämän Kamu ER14651/10
Suopunkitytön Tupla-Sydän FI20740/12, epilepsiatyyppisiä kohtauksia, alkaneet 4,5 vuotiaana. Lääkityksenä aloitettu Gebapentiini 5,5 vuotiaana, toistaiseksi kohtaukset pysyneet poissa.
Taimiston Noste FI22584/13
Tinttaraisen Tyyni Ja Lauha FIN36876/06
Zinaidan Kukka ER12264/00

Sivun alkuun

Copyright © Lappalaiskoirat ry 2021