Kun olet etsimässä itsellesi koiraa, on se sitten ensimmäisesi tai vaikka sinulla olisi ollut jo koiria aiemminkin, on tärkeä perehtyä koirien terveystutkimustuloksiin. Ostajana voit määritellä vaatimuksesi terveystutkimusten osalta ja tämän jälkeen etsiä pentuetta, joka vastaa kriteereihisi. Muistathan kuitenkin, että mikään pentue ei ole täysin riskitön. Tärkeintä on kuitenkin, että sinä tiedät ne olemassaolevat riskit ostaessasi pentua. Jokainen kasvattaja ei välttämättä teetä kaikkia terveystutkimuksia koiralle, jota käyttää jalostukseen. Ostajana sinulla on oikeus pyytää kasvattajaa perustelemaan miksi jokin terveystarkastus on jätetty tekemättä. Muista suhtautua saamaasi vastaukseen kriittisesti. Koiran terveys on oleellinen osa sen elämää ja siksi toivomme sen olevan sinulle ostajana tärkeää. Tällä sivulla pyrimme avaamaan sinulle mitä terveystarkastuksia lappalaisroduille yleisimmin tehdään ja mitä sinun on hyvä tietää niiden tuloksista.

PEVISA-ohjelmat

Lappalaiskoiraroduista suomenlapinkoira ja lapinporokoira kuuluvat Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. PEVISA:ssa luetellaan ne pentueen vanhemmille tehtävät terveystutkimukset sekä muut rajoitukset, jotka ovat minimivaatimukset siihen, että pentueen saa rekisteröityä Suomen Kennelliittoon. Tällä hetkellä suomenlapinkoirilla on vaatimuksena lonkkakuvaus sekä silmäpeilaus, jonka tulos ei saa olla astutushetkellä yli 24 kk vanha. Lisäksi D-lonkkaisen koiran saa yhdistää vain A-lonkkaiseen, ja pentueen vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 22 kk ikäisiä. Urosten jälkeläismäärää on myös rajoitettu niin, että uroksella saa olla elinikänään enintään 70 jälkeläistä, joista 20 saa olla syntynyt astutuksista, joissa uros on alle 5-vuotias. Lapinporokoirilla vaatimuksena on, että pentueen molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 22 kk ikäisiä ja lisäksi ennen kolmatta astutusta vaaditaan alle 24 kk vanha silmäpeilaustutkimus. Ruotsinlapinkoirilla ei ole tällä hetkellä PEVISA-ohjelmaa.

Jalostustoimikunnan hyväksyntä
Jalostustoimikunnan hyväksyntä ei itsessään ole koiralle tehtävä terveystutkimus. Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunta kerää koirista terveystietoja julkisista tietokannoista, mutta myös suoraan omistajien ilmoituksista. Omistajat voivat ilmoittaa koiriensa terveystietoja jalostustoimikunnalle esimerkiksi epilepsian, allergioiden tai vaikkapa arkuuden osalta. Tietoja voidaan ilmoittaa joko julkisina tai ei-julkisina. Suosittelemme kaikkia ilmoittamaan koiransa tiedot julkisena. Julkiseksi ilmoitetut tiedot löytyvät Lappalaiskoiratietokannasta.

Jalostustoimikunnan hyväksyntä ei itsessään ole koiralle tehtävä terveystutkimus, mutta jokainen kasvattaja voi lähettää jalostustoimikunnalle pyynnön tarkistaa suunnittelemansa pentueen sairausriskit ja arvioimaan, vastaako suunniteltu pentue rotujärjestön vuosittain vahvistamia jalostuskriteerejä, jotka löydät täältä. Jalostustoimikunnan jalostusneuvojat pystyvät hyödyntämään yhdistelmän sairausriskejä arvioidessaan myös ei-julkisia tietoja. Jalostustoimikunnan käyttämä jalostustietojärjestelmä laskee lisäksi koirille riskiluvut tiettyjen sairauksien suhteen (epilepsia, kilpirauhasen vajaatoiminta, Addisonin tauti ja Cushingin tauti). Jotta yhdistelmä voi saada jalostustoimikunnan hyväksynnän, pitää yhdistelmän riskilukujen olla alle rodun keskiarvon sen lisäksi, että yhdistelmä muuten täyttää jalostuskriteerit. Jalostustoimikunta pyrkii myös ylläpitämään mahdollisimman laajaa geenipoolia, joten esimerkiksi sellaista yhdistelmää ei hyväksytä, jossa uroksella on jo iso määrä jälkeläisiä. Jos pentue on jalostustoimikunnan hyväksymästä yhdistelmästä, pennunostaja voi luottaa siihen, ettei siinä ole tiedossa mitään merkittäviä sairausriskejä. Ne yhdistelmät, jotka ovat saaneet jalostustoimikunnan hyväksynnän, löydät täältä.

Silmätutkimukset
Lappalaiskoirilla esiintyy monenmoisia silmämuutoksia ja silmäsairauksia. Osa näistä on niin lieviä, että ne eivät vaikuta koiran elämään millään tavalla. Valitettavasti roduilla esiintyy myös silmäsairauksia, jotka voivat aiheuttaa koiralle pahimmillaan kipua tai sokeutumisen. Silmätarkastusten tulokset ovat julkisia ja ne ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä valitsemalla vasemman yläkulman Ryhmä-valikosta FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat, Rotu-valikosta haluttu lappalaiskoirarotu ja kirjoittamalla Haku-kenttään halutun koiran virallinen nimi, virallisen nimen osa tai rekisterinumero. Suomenlapinkoirilla silmätutkimus on pakollinen, jotta pentue voidaan rekisteröidä kennelliittoon. Lapinporokoirilla silmätutkimus on pakollinen kolmatta pentuetta rekisteröitäessä.

Jos pentueen toisella vanhemmalla on jokin seuraavista silmämuutoksista, voidaan sitä käyttää jalostukseen silmiltään terveeksi tutkitun koiran kanssa tai koiran, jolla ei ole samanlaisia muutoksia todettu:
• PPM, iris-iris

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 1

• RD, multifokaali

• RD, geograafinen

• muu vähämerkityksellinen kaihi (punktaatti, saumalinjan kärki, saumalinja, nukleaari rengas, nukleaari lasikuitu/pulverulentti)

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, kohtalainen tai lievä. Parituskumppanin tulee olla gonioskopiatutkittu ja terve.

• entropion/trichiasis

• dermoidi

• distichiasis/ektooppinen cilia, lieväasteinen

• iris hypoplasia

• lasiaisen rappeuma

• ektropion/makroblepharon

• korneadystrofia (epiteliaalinen tai stromaalinen)

Jalostukseen ei suositella koiria, jotka ovat saaneet seuraavanlaisen diagnoosin:
• retinan degeneraatio (PRA)

• katarakta (posterior polaarinen, kortikaali, nukleaari, synnynnäinen tai totaali (= silmätarkastuslomakkeella rastitettuna kohdat kortikaali ja nukleaari) katarakta)

• PPM, iris-linssi

• PPM, iris-kornea

• PPM, iris-lamina

• distichiasis/ektooppinen cilia, vakava-asteinen

• RD, totaali

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 2-6

• CEA, coloboma

• glaukooma, kohonnut silmänpaine

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, vakava. Rakennevian omaavan koiran jälkeläiset tulee tarkastuttaa gonioskopiatutkimuksella terveeksi ennen jalostuskäyttöä.

• keratiitti

• näköhermon coloboma

• papillan hypoplasia/mikropapilla

• korneadystrofia (endoteeli)

Luustotutkimukset
Koiran luustoa voidaan tutkia röntgenkuvaamisen avulla. Eläinlääkärin ottamat röntgenkuvat tarkastetaan Suomen Kennelliiton
asiantuntijoiden toimesta ja niille lausutaan diagnoosi heidän kriteeriensä mukaan. Luustotutkimukset, joita lappalaiskoirille yleisimmin tehdään, ovat lonkka-, kyynär, olka- ja selkäkuvaukset sekä polvitutkimus. Suomen Kennelliitto antaa käyttämiensä kriteerien pohjalta koiralle terveystulokset ja ne tulevat julkisena tietona esille Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Miten näitä tuloksia sitten tulkitaan ja miten ne vaikuttavat jalostuskäyttöön?

Lonkat arvioidaan asteikolla A-E siten, että A on paras mahdollinen ja E on huonoin mahdollinen. A-lonkka on terve, B-lonkka rajatapaus ja C-lonkka jo lievä lonkkaniveldysplasia. Toisinaan voi olla esimerkiksi siten, että koiran toinen lonkka on A ja toinen B, tällöin tulos näkyy Kennelliiton järjestelmässä A/B. Tällainen lonkkatulos tulkitaan aina huonomman lonkan mukaisesti, eli esimerkin A/B-lonkkatuloksen saanut koira tulkitaan B-lonkkaiseksi. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella A- tai B-lonkkaisia koiria ja C-lonkkaisia silloin, kun pentueen toisen vanhemman lonkkatulos on A. Jalostukseen ei suositella käytettävän D- tai E-lonkkaisia koiria. Suomenlapinkoirilla lonkkakuvaus on pakollinen terveystutkimus jotta pentue voidaan rekisteröidä kennelliittoon.

Lonkkien osalta suomenlapinkoirille ja lapinporokoirille lasketaan myös lonkkaindeksi, joka ennustaa sitä, millaista lonkkaa koira jättää jälkeläisilleen. Lonkkaindeksi löytyy jalostustietojärjestelmästä koiran tiedoista terveystutkimustulosten alta, otsikkona on jalostusindeksit. Indeksi 100 vastaa rodun keskivertolonkkaa, joten jos koiran indeksi on yli sadan, sen ennustetaan jättävän keskivertoa parempaa lonkkaa. Indeksi päivittyy useita kertoja vuodessa sen mukaan, millaisia lonkkatuloksia koiran sukulaiset ja jälkeläiset ovat saaneet. Jalostuskriteerien mukaan pentueen vanhempien lonkkaindeksien keskiarvo pitäisi olla yli 100.

Kyynärät arvioidaan asteikolla 0-3 siten, että tulos 0 on paras mahdollinen ja 3 on huonoin mahdollinen. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella 0/0-tuloksen saaneita koiria. Koiria joilla jompi kumpi kyynärä on saanut tuloksen 1 tai huonompi, ei suositella käytettävän jalostukseen. Nämä tulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Selkätuloksia tulkitaan samoin kuin kyynäriä eli 0 tulos on paras mahdollinen ja 4 on huonoin mahdollinen. Selän osalta on mahdollista tutkia kolmea eri osa-aluetta; Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV), spondyloosi (SP) sekä selkärangan nikamien epämuodostumat (VA). Tulos 0 tarkoittaa siltä osin tervettä selkää. Spondyloosissa ja selkärangan nikamien epämuodostumissa asteikko menee asteittain niin, että 4 tarkoittaa vakavinta muutosta. Välimuotoisessa lanne-ristinikamassa tulokset LTV1-LTV4 vastaavat keskenään erityyppisiä muutoksia. Nämä kaikki selkätutkimustulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Näistä jalostukseen voidaan jalostuskriteerien mukaan suositella kaikkia 0-tuloksen saaneita koiria. Jos koiran LTV-tulos on LTV1-LTV4, voidaan niitä käyttää jalostukseen, mutta ainoastaan LTV0-tuloksen saaneen koiran kanssa. Spondyloosin osalta kuvattua koiraa suositellaan käytettävän jalostukseen vain 0-tuloksella. Tuloksen SP1-SP4 saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen. Selkärangan nikamien epämuodostumissa tuloksen VA1 saanut oireeton koira voidaan astuttaa tuloksen VA0 saaneen koiran kanssa. VA2-VA4-tuloksen saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen.

Polvet arvioidaan asteikolla 0-4 siten, että tulos 0 on paras mahdollinen ja 4 on huonoin mahdollinen. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella tuloksen 0/0 saaneita koiria. Koiria, joilla jompi kumpi polvi on saanut tuloksen 1 tai huonompi, ei suositella käytettävän jalostukseen. Nämä tulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Olat arvioidaan asteikolla terve - tulkinnanvarainen - sairas. Olkanivelen osteokondroosia on tutkittu seulontakuvilla verrattain vähän aikaa, sillä tuloksia alettiin kirjata Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään vuoden 2022 alusta.

Geenitestit

Lappalaiskoiraroduille on käytettävissä useita erilaisia geenitestejä, joiden avulla on ollut mahdollista välttää tiettyjä perinnöllisiä sairauksia. Geenitestejä on saatavilla viiteen eri sairauteen:

prcd-PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma)

IFT122-PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma)

Degeneratiivinen myelopatia (etenevä selkäydinrappeuma)

Pompen tauti (etenevä glykogeeniaineenvaihdunnan sairaus)

CRM3 eli kuplasilmäisyys (multifokaalinen retinopatia eli kuplasilmäisyys)

Näistä kaikista geenitesteistä tuloksia voidaan lukea ja hyödyntää samalla tavalla. Tuloksia on kolmea erilaista eli Terve (A), Kantaja (B) tai Sairas/Sairastumisaltis (C). Tulos voidaan ilmoittaa myös pienellä kirjaimella, esimerkiksi a. Tämä tarkoittaa sitä, että koira on vanhempiensa tuloksen perusteella terve. Tuloksissa kantaja tarkoittaa sitä, että koira kantaa kyseisen sairauden geeniä, mutta ei itse sairastu siihen koskaan. Se, miten näitä tuloksia voidaan hyödyntää jalostuksessa, on melko selkeää matematiikkaa. Jos pentueen molemmat vanhemmat ovat terveitä, tulevat myös kaikki pennut olemaan terveitä, eikä niitä ole välttämättä tarpeen edes geenitestata. Jos pentueen toinen vanhempi on terve ja toinen on kantaja, ovat pennut joko terveitä tai kantajia, mutta ne eivät voi kuitenkaan olla sairaita. Nämä ovat molemmat suositeltavia tapoja käyttää koiria jalostukseen. Degeneratiivisen myelopatian osalta jalostuskriteerien mukaan sairastumisaltis tulee yhdistää genotyypiltään terveeseen. Suomenlapinkoirille ja ruotsinlapinkoirille olennaisinta on tietää genotyyppi prcd-PRA:n ja Pompen taudin suhteen kun taas lapinporokoirille myös IFT122-PRA ja CMR3 ovat tärkeitä.

Jos koiran omistaja on ilmoittanut geenitestitulokset julkisena rotujärjestön jalostustoimikunnalle, ovat ne löydettävissä Lappalaiskoiratietokannasta täältä.

Muut sairaudet

Sydänsairauksia voidaan seuloa sydänkuuntelulla eli auskultaatiotutkimuksella, ja tarvittaessa tarkentaa diagnoosi ultraäänitutkimuksella. Terveellä koiralla sydänkuuntelun tulos merkitään Kennelliiton jalostustietojärjestelmään merkinnällä sivuääni: ei, oireeton.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä näytetään vain ns. virallisia terveystutkimustuloksia (silmätarkastukset, luustokuvaukset/-tutkimukset, sydänkuuntelu/-ultra). Kuolleiden koirien kohdalla voi kuolinsyynä lukea jokin perinnöllinen sairaus, mutta vielä elossa olevien koirien muita perinnöllisiä sairauksia ei merkitä jalostustietojärjestelmään. Siksi Vähintään yhtä tärkeää pennun etsijälle on tutkia myös Lappalaiskoiratietokantaa, josta löytyvät kaikki vakavat perinnölliset sairastapaukset ja viat, jotka koirien omistajat (tai kasvattajat omistajan luvalla) ovat ilmoittaneet Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnalle ja joille he ovat antaneet julkaisuluvan. Tällaisia koiran elämänlaatua huomattavastikin huonontavia sairauksia ja vikoja ovat mm. epilepsia, autoimmuunisairaudet (esim. Addisonin tauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta), allergiat ja ääniarkuus. Kun tiedustelet kasvattajalta pentua jostain tietystä pentueesta, kysy häneltä yhdistelmän riskeistä tällaisten sairauksien ja vikojen osalta. Täysin riskitöntä yhdistelmää ei ole olemassakaan ja kasvattajan tulee pystyä riskeistä pentujen tiedustelijoille kertomaan. Näiden sairauksien suhteen pennunottajan on turvallisinta ottaa pentu yhdistelmästä, joka on saanut jalostustoimikunnan hyväksynnän.