K: Miten toimitaan jos lonkkaindeksi ei ehdi ilmestyä KoiraNettiin ennen astutusta?

V: Indeksit päivitetään kerran kuukaudessa, aina kuukauden ensimmäisenä päivänä. Mikäli indeksi ei ehdi ilmestyä ennen astutusta, jää ainoaksi vaihtoehdoksi vanhempien omiin kuvaustuloksiin perustuva yhdistelmä. Lonkkakuvaus kannattaa siis hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta, jotta koira ehtii saada lonkkaindeksin.

K: Suomenlapinkoiranarttuni on lonkkakuvattu tuloksella B/A. Voinko astuttaa sen C/C-lonkkaisella uroksella?

V: Jos vasemman ja oikean puolen nivelten saamat asteet poikkeavat toisistaan, on koiran lopullinen lausunto huonomman nivelen mukainen. Tulos B/A luetaan PEVISA:ssa siis B-lonkkaiseksi. Voit käyttää nartulle C/C-lonkkaista urosta vain siinä tapauksessa, että yhdistelmän yhteenlaskettujen lonkkaindeksien keskiarvo on yli 101. Alla on taulukko, josta voi katsoa apua yhdistelmien suunnittelussa.

Katso pystysarakkeesta isän tulos ja vaakariviltä emän tulos.

• Jos ruutu on vihreä, yhdistelmä on lonkkien osalta OK.
• Jos ruutu on keltainen, yhdistelmän voi teettää ainoastaan siinä tapauksessa, että sen lonkkaindeksien keskiarvo on astutuspäivänä vähintään 101.
• Jos ruutu on punainen, yhdistelmää ei saa teettää.

K: Mistä voin tarkistaa suunnittelemani yhdistelmän lonkkaindeksien keskiarvon?

V: Kunkin koiran viimeisin lonkkaindeksi löytyy Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä kohdasta Jalostusindeksit. Mikäli koiralta ei ko. kohtaa löydy, se on todennäköisesti lonkkakuvattu sen verran hiljattain, että se ei ole ehtinyt vielä saada indeksiä (indeksit päivitetään kerran kuukaudessa, aina kuukauden ensimmäisenä päivänä). Tarkista molempien vanhempien indeksi ja laske niistä keskiarvo. Huomioi, että indeksi 100,5 ei pyöristy Kennelliiton järjestelmässä 101:ksi, eli esimerkiksi yhdistelmä 100 + 101, 97 + 104 tai 85 + 116 ei täytä PEVISA:n ehtoa.

K: Jos astutan narttuni useampaan kertaan saman juoksun aikana, minkä päivän lonkkaindeksiä silloin katsotaan?

V: Ensimmäisen astutuspäivän indeksi on silloin se, jonka mukaan rekisteröinti tapahtuu. Jos astutus sattuu indeksien päivitysajankohdan (kuukauden ensimmäisen päivä) tienoille, niin on tosiaan olemassa mahdollisuus, että indeksi muuttuu astutuskertojen välillä.

K: Miten toimitaan ulkomaisten lonkkatuloksien ja -indeksien kanssa?

V: Yhdistelmät, joissa toinen osapuoli on ulkomainen, voidaan toteuttaa pelkästään vanhempien omiin lonkkakuvaustuloksiin perustuen (esimerkiksi siis Ruotsin Avelsdatasta tai Norjan Dogwebistä löytyviä indeksejä ei voida hyödyntää). FCI:n kuvausohjeen mukaiset lausunnot käyvät sellaisenaan, kunhan lausunnosta käy ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty kuvaushetkellä. Myös OFA-, BVA- ja PennHIP-lonkkalausunnot kelpaavat (niitäkin koskee tunnistusmerkintävaatimus) Kennelliiton Ulkomaisten lonkkalausuntojen vastaavuus ja hyväksyminen -taulukon mukaisesti.

K: Lasketaanko ulkomaiseksi koiraksi (automaattinen poikkeuslupa kyynärkuvauksesta) mikä tahansa ei-Suomeen-rekisteröity koira, vaikka se oikeasti asuisikin Suomessa?

V: Jos koira on suomalaisessa omistuksessa ja se asuu täällä Suomessa, katsotaan se tuontikoiraksi, joka tulisi rekisteröidä ennen ensimmäistä pentuettaan ja siltä myös vaaditaan PEVISA:n mukaiset terveystulokset. Automaattinen poikkeuslupa koskee vain ulkomaisia uroksia ja jalostuslainassa olevia uroksia; näillä koirilla on myös ulkomainen omistaja ja ne asuvat pääsääntöisesti ulkomailla. Katso alta Kennelliiton koirarekisteriohjeen määritelmät:

Tuontikoira Ulkomailla syntynyt koira, joka merkitään Kennelliiton koirarekisteriin.

Ulkomainen jalostuslaina Koira, jonka omistaja/omistajat asuvat ulkomailla ja jonka jalostusoikeus on luovutettu Suomessa asuvalle henkilölle.

Ulkomainen jalostusuros Omistaja/omistajat/jalostusoikeuden haltija asuu ulkomailla.

Lisäksi koirarekisteriohjeessa sanotaan näin: “Suomeen jalostuslainaan tuotu ulkomainen koira tulee rekisteröidä tuontikoirana viimeistään sen jälkeen, kun sen ensimmäisen Suomeen rekisteröidyn pentueen syntymästä on kulunut 12 kuukautta, mikäli sitä tämän jälkeen käytetään jalostukseen Suomessa. Vaatimus ei koske ulkomaiselta urokselta kyseisen 12 kuukauden aikana Suomessa tai sitä ennen ulkomailla kerätyllä pakastespermalla myöhemmin siemennettyjä pentueita.” Tarkista aina, mitä kulloinkin voimassa oleva koirarekisteriohje sanoo asiasta.

K: En ole varma, täyttääkö suunnittelemani yhdistelmä PEVISA:n ehdot. Miten voin varmistaa asian?

V: Lue Lapinkoira-lehdessä 2/2024 julkaistu artikkeli PEVISA-ohjelmat vuosiksi 2025–2029 ensin huolellisesti. Jos olet edelleen epävarma, laita sähköpostia Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnalle osoitteeseen jalostustoimikunta@lappalaiskoirat.fi.

K: Mitä jos haluan teettää yhdistelmän, joka ei täytä näitä kaikkia PEVISA-ehtoja?

V: Koirarekisteriohjeen mukaisen poikkeusluvan hakeminen on aina mahdollista, tosin tällaiseen yhdistelmään pitää olla erityisen painavat perustelut; esimerkkinä vaikkapa se, että alle 22-kuinen uros on myyty toiselle puolelle maapalloa ja sille haluttaisiin yksi pentue Suomeen ennen lähtöään. Poikkeuslupa tulee anoa ja olla myönnettynä ennen astutusta; jälkikäteen sitä ei ole mahdollista saada.

Poikkeusluvan saamista ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Ote Kennelliiton koirarekisteriohjeesta: “Poikkeuslupa-anomuksen liitteenä tulee olla rotujärjestön allekirjoitettu lausunto. Lausunnosta tulee ilmetä ensisijaisesti, täyttävätkö koirat/yhdistelmä Kennelliiton yleisen jalostusstrategian ja rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen vakava koirien terveyteen liittyvä riski.” Huomioi myös, että poikkeuslupapentueiden rekisteröinti on lisämaksullinen. Tarkista aina, mitä kulloinkin voimassa oleva koirarekisteriohje sanoo asiasta.

K: Entäpä jos käy vahinko, jossa toinen osapuoli (tai molemmat) ei täytä kaikkia PEVISA-ehtoja?

V: Kennelliiton verkkosivuilta: “Kasvattaja voi myös rekisteröidä FI-/ER-rekisteriin sellaisen pentueen, jossa vanhemmilla ei astutushetkellä ole PEVISA-ohjelman mukaisia terveystutkimustuloksia, mutta vanhemmat ovat saaneet ohjelman ehdot täyttävät tulokset astutuksen jälkeen. Pentueen rekisteröinnistä peritään porrastetusti nouseva lisämaksu.

Jos PEVISA-ohjelman ehdot eivät täyty rekisteröintihetkellä, asetetaan pentue pysyvään jalostuskieltoon. Kasvattajan nimiin voidaan rekisteröidä vain yksi pysyvään jalostuskieltoon asetettu pentue viiden vuoden aikana ja koiralle voidaan rekisteröidä vain yksi pysyvään jalostuskieltoon asetettu pentue. Pentueen rekisteröinnistä peritään porrastetusti nouseva lisämaksu.

Lisämaksulla voidaan rekisteröidä korkeintaan kolme pentuetta kasvattajaa kohden.”

K: Onko yllä mainittu jalostuskielto mahdollista saada kumottua?

V: Koirarekisteriohje sanoo asiasta näin: “Omistaja voi perustellusta syystä anoa jalostuskiellon kumoamista Kennelliitosta. Anomukseen tulee liittää rotujärjestön lausunto siitä, täyttääkö koira rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO:n) terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät suositukset.” Tarkista aina, mitä kulloinkin voimassa oleva koirarekisteriohje sanoo asiasta.

Jalostuskiellon kumoamista varten koira tulee vähintään lonkka- ja kyynärkuvata sekä silmäpeilata, minkä jälkeen Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunta käsittelee omistajan anomuksen, tarkistaa koiran ja sen lähisuvun terveystiedot JTO:n terveyssuosituksia vasten ja antaa asiasta lausunnon Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle. JTT tekee sitten lopullisen päätöksen. Otathan huomioon, että jalostuskiellon kumoaminen ei ole mikään automaatio, joten tietoisesti sellaisia yhdistelmiä, jotka rikkovat PEVISA-ehtoja, ei missään nimessä kannata teettää.