Kun olet etsimässä itsellesi koiraa, on se sitten ensimmäisesi tai vaikka sinulla olisi ollut jo koiria aiemminkin, on tärkeä perehtyä sinua kiinnostavan pennun suvun virallisiin terveystutkimustuloksiin, jotka löytyvät Kennelliiton ylläpitämästä KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä (sanaan linkki) sekä vanhempien terveystietoihin Lappalaiskoiratietokannassa. Ostajana voit määritellä vaatimuksesi tehtyjen terveystutkimusten ja suvun terveyden osalta ja tämän jälkeen etsiä pentuetta, joka vastaa kriteereihisi. Muistathan kuitenkin, että mikään pentue ei ole täysin riskitön. Tärkeintä on kuitenkin, että sinä tiedät ne olemassaolevat riskit ostaessasi pentua. Jokainen kasvattaja ei välttämättä teetä kaikkia terveystutkimuksia koiralle, jota käyttää jalostukseen. Ostajana sinulla on oikeus pyytää kasvattajaa perustelemaan miksi jokin terveystarkastus on jätetty tekemättä. Muista suhtautua saamaasi vastaukseen kriittisesti. Koiran terveys on oleellinen osa sen elämää ja siksi toivomme sen olevan sinulle ostajana tärkeää. Tällä sivulla pyrimme avaamaan sinulle mitä terveystarkastuksia lappalaisroduille yleisimmin tehdään ja mitä sinun on hyvä tietää niiden tuloksista, sekä mitä tietoa löytyy Lappalaiskoiratietokannasta.

PEVISA-ohjelmat

Lappalaiskoiraroduista suomenlapinkoira ja lapinporokoira kuuluvat Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. PEVISA:ssa luetellaan ne pentueen vanhemmille tehtävät terveystutkimukset sekä muut rajoitukset, jotka ovat minimivaatimukset siihen, että pentueen saa rekisteröityä Suomen Kennelliittoon.

Vuoden 2025 alusta suomenlapinkoirien PEVISA-ohjelma muuttui jonkin verran. Uudessa ohjelmassa myös kyynärät tulee kuvata lonkkien lisäksi. Lonkkatulosten suhteen tuli lisärajoituksia siihen, mitä koiria saa käyttää jalostukseen ja/tai parittaa keskenään. D-lonkkaisia ei saa käyttää enää ollenkaan jalostukseen. C-lonkkainen koira on paritettava A-lonkkaisen kanssa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmän lonkkaindeksien keskiarvon on oltava vähintään 101. Huomaathan, että jos lonkat ovat ns. eriparia, huonomman lonkan tulos on ratkaiseva (eli esimerkiksi C/B-lonkkainen lasketaan C-lonkkaiseksi). Pentueen vanhempien jälkeläismäärärajoitusta kiristettiin niin, että uroksella saa olla elinikänään enintään 50 jälkeläistä, joista korkeintaan 20 saa olla syntynyt alle viiden vuoden iässä tapahtuneesta astutuksesta. Silmäpeilaustulos vaaditaan edelleen, eikä se saa olla yli 24 kk vanhempi koiran astutushetkellä. Myös jalostuskäytön ikäraja säilyi samana, eli koiran tulee astutushetkellä olla vähintään 22 kk ikäinen. Ulkomaisilta uroksilta ja jalostuslainanartuilta ei vaadita kyynärkuvaustulosta, mutta ne voidaan parittaa vain 0/0-tuloksen saaneen partnerin kanssa. Tämä poikkeuslupa koskee uroksilla kahta pentuetta ja nartuilla yhtä.

Lapinporokoirien ohjelma pysyi samana kuin aikaisemmin. Niillä vaatimuksena on, että pentueen molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 22 kk ikäisiä ja lisäksi ennen kolmatta astutusta vaaditaan alle 24 kk vanha silmäpeilaustutkimus.

Ruotsinlapinkoirilla ei ole tällä hetkellä PEVISA-ohjelmaa.

Sairausriskiluvut ja muut terveystieto Lappalaiskoiratietokannassa

Lappalaiskoirilla on oma Lappalaiskoiratietokanta (sanaan linkki), johon jalostustoimikunta kerää terveystietoja koirista sekä julkisista tietokannoista että myös suoraan omistajien ilmoituksista. Omistajat voivat ilmoittaa koiriensa terveystietoja esimerkiksi epilepsian, allergioiden tai vaikkapa arkuuden osalta. Täten Lappalaiskoiratietokannasta löytyy paljon sellaista tietoa, jota Kennelliiton KoiraNetissä ei ole, ja pennunostajan onkin tärkeä aina tutkia vanhempien tiedot myös Lappalaiskoiratietokannasta. On kuitenkin huomattava, että omistajat voivat ilmoittaa tiedon sairaudesta joko julkisena tai ei-julkisena, joten osa tiedosta on vain jalostustoimikunnan käytettävissä. Suosittelemme kaikkia ilmoittamaan koiransa tiedot julkisena.

Vuoden 2025 alusta Lappalaiskoiratietokannassa on ollut näkyvissä jokaisen suomenlapinkoiran ja lapinporokoiran kohdalla myös ns. sairausriskiluvut. Tietokanta laskee suvun terveystietojen perusteella laskennallisen riskin sairauksien periyttämiseen tiettyjen perinnöllisten sairauksien (epilepsia, kilpirauhasen vajaatoiminta, Addisonin tauti sekä allergiat) osalta. Autoimmuunisairauksista (kilpirauhasen vajaatoiminta, Addisonin tauti sekä allergiat) lasketaan lisäksi yhteinen riskiluku, koska autoimmuuniongelmilla on todennäköisesti yhteinen tausta ja on hyvä tarkastella niiden osalta myös kokonaisriskiä. Lukujen laskentaan käytetään sekä julkisia että ei-julkisia tietoja. Riskilukua on tärkeä aina verrata alapuolella olevaan ikäryhmän keskiarvoon ja yhdistelmissä tulisi pyrkiä siihen, että yhteenlaskettujen lukujen keskiarvo alittaa ikäryhmäkohtaiset keskiarvot. Koeparitustoiminto on hyvä ja helppo työkalu yhdistelmän riskien tutkimiseen, ja sitä voivat käyttää sekä kasvattajat että pennunostajat. Lappalaiskoiratietokannan etusivulta löytyy ohjevideoita tietokannan käyttöön, ne kannattaa katsoa ensiksi, jos tietokanta ei ole vielä tuttu.

Jalostustoimikunnan hyväksyntä
Jalostustoimikunnan hyväksyntä ei itsessään ole koiralle tehtävä terveystutkimus, mutta jokainen kasvattaja voi lähettää jalostustoimikunnalle pyynnön tarkistaa suunnittelemansa pentueen sairausriskit ja arvioimaan, vastaako suunniteltu pentue rotujärjestön vuosittain vahvistamia jalostuskriteerejä, jotka löydät täältä. Jalostustoimikunnan jalostusneuvojat pystyvät hyödyntämään yhdistelmän sairausriskejä arvioidessaan myös ei-julkisia tietoja. Jotta yhdistelmä voi saada jalostustoimikunnan hyväksynnän, pitää yhdistelmän sairausriskilukujen olla alle rodun keskiarvon sen lisäksi, että yhdistelmä muuten täyttää jalostuskriteerit. Jalostustoimikunta pyrkii myös ylläpitämään mahdollisimman laajaa geenipoolia, joten esimerkiksi sellaista yhdistelmää ei hyväksytä, jossa uroksella on jo iso määrä jälkeläisiä. Jos pentue on jalostustoimikunnan hyväksymästä yhdistelmästä, pennunostaja voi luottaa siihen, ettei siinä ole tiedossa mitään merkittäviä sairausriskejä. Ne yhdistelmät, jotka ovat saaneet jalostustoimikunnan hyväksynnän, löydät täältä.

Silmätutkimukset
Lappalaiskoirilla esiintyy monenmoisia silmämuutoksia ja silmäsairauksia. Osa näistä on niin lieviä, että ne eivät vaikuta koiran elämään millään tavalla. Valitettavasti roduilla esiintyy myös silmäsairauksia, jotka voivat aiheuttaa koiralle pahimmillaan kipua tai sokeutumisen. Silmätarkastusten tulokset ovat julkisia ja ne ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä valitsemalla vasemman yläkulman Ryhmä-valikosta FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat, Rotu-valikosta haluttu lappalaiskoirarotu ja kirjoittamalla Haku-kenttään halutun koiran virallinen nimi, virallisen nimen osa tai rekisterinumero. Suomenlapinkoirilla silmätutkimus on pakollinen, jotta pentue voidaan rekisteröidä kennelliittoon. Lapinporokoirilla silmätutkimus on pakollinen kolmatta pentuetta rekisteröitäessä.

Jos pentueen toisella vanhemmalla on jokin seuraavista silmämuutoksista, voidaan sitä käyttää jalostukseen silmiltään terveeksi tutkitun koiran kanssa tai koiran, jolla ei ole samanlaisia muutoksia todettu:
• PPM, iris-iris

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 1

• RD, multifokaali

• RD, geograafinen

• muu vähämerkityksellinen kaihi (punktaatti, saumalinjan kärki, saumalinja, nukleaari rengas, nukleaari lasikuitu/pulverulentti)

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, kohtalainen tai lievä. Parituskumppanin tulee olla gonioskopiatutkittu terveeksi. ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists) suosittelee gonioskopiatutkimusta kolmen vuoden välein.

• entropion/trichiasis (ei rastia silmätarkastuskaavakkeen Vakava-kohdassa)

• dermoidi

• distichiasis/ektooppinen cilia (ei rastia silmätarkastuskaavakkeen Vakava-kohdassa)

• iris hypoplasia (ei rastia silmätarkastuskaavakkeen Vakava-kohdassa)

• lasiaisen rappeuma

• ektropion/makroblepharon (ei rastia silmätarkastuskaavakkeen Vakava-kohdassa)

• korneadystrofia (epiteliaalinen tai stromaalinen)

Jalostukseen ei suositella koiria, jotka ovat saaneet seuraavanlaisen diagnoosin:
• retinan degeneraatio (PRA). Mikäli kyseessä on sellainen PRA:n muoto, johon ei ole olemassa geenitestiä, myös koiran vanhemmat sekä jälkeläiset tulee sulkea pois jalostuksesta.

• katarakta (posterior polaarinen, kortikaali, nukleaari, synnynnäinen tai totaali (= silmätarkastuslomakkeella rastitettuna kohdat kortikaali ja nukleaari) katarakta)

• PPM, iris-linssi

• PPM, iris-kornea

• PPM, iris-lamina

• distichiasis/ektooppinen cilia, vakava-asteinen

• RD, totaali

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 2-6

• CEA, coloboma

• glaukooma, kohonnut silmänpaine

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, vakava. Rakennevian omaavan koiran jälkeläiset tulee tarkastuttaa gonioskopiatutkimuksella terveeksi ennen jalostuskäyttöä.

• keratiitti

• näköhermon coloboma

• papillan hypoplasia/mikropapilla

• korneadystrofia (endoteeli)

Luustotutkimukset
Koiran luustoa voidaan tutkia röntgenkuvaamisen avulla. Eläinlääkärin ottamat röntgenkuvat tarkastetaan Suomen Kennelliiton
asiantuntijoiden toimesta ja niille lausutaan diagnoosi heidän kriteeriensä mukaan. Luustotutkimukset, joita lappalaiskoirille yleisimmin tehdään, ovat lonkka-, kyynär, olka- ja selkäkuvaukset sekä polvitutkimus. Suomen Kennelliitto antaa käyttämiensä kriteerien pohjalta koiralle terveystulokset ja ne tulevat julkisena tietona esille Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Miten näitä tuloksia sitten tulkitaan ja miten ne vaikuttavat jalostuskäyttöön?

Lonkat arvioidaan asteikolla A-E siten, että A on paras mahdollinen ja E on huonoin mahdollinen. A-lonkka on terve, B-lonkka rajatapaus ja C-lonkka jo lievä lonkkaniveldysplasia. Toisinaan voi olla esimerkiksi siten, että koiran toinen lonkka on A ja toinen B, tällöin tulos näkyy Kennelliiton järjestelmässä A/B. Tällainen lonkkatulos tulkitaan aina huonomman lonkan mukaisesti, eli esimerkin A/B-lonkkatuloksen saanut koira tulkitaan B-lonkkaiseksi. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella A- tai B-lonkkaisia koiria ja C-lonkkaisia silloin, kun pentueen toisen vanhemman lonkkatulos on A. Jalostukseen ei suositella käytettävän D- tai E-lonkkaisia koiria. Suomenlapinkoirilla lonkkakuvaus on pakollinen terveystutkimus jotta pentue voidaan rekisteröidä kennelliittoon.

Lonkkien osalta suomenlapinkoirille ja lapinporokoirille lasketaan myös lonkkaindeksi, joka ennustaa sitä, millaista lonkkaa koira jättää jälkeläisilleen. Lonkkaindeksi löytyy jalostustietojärjestelmästä koiran tiedoista terveystutkimustulosten alta, otsikkona on jalostusindeksit. Indeksi 100 vastaa rodun keskivertolonkkaa, joten jos koiran indeksi on yli sadan, sen ennustetaan jättävän keskivertoa parempaa lonkkaa. Indeksi päivittyy useita kertoja vuodessa sen mukaan, millaisia lonkkatuloksia koiran sukulaiset ja jälkeläiset ovat saaneet. Jalostuskriteerien mukaan pentueen vanhempien lonkkaindeksien keskiarvo pitäisi olla yli 100.

Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella A- tai B-lonkkaisia koiria ja C-lonkkaisia siten, että ne yhdistetään A-lonkkaan tai yhdistelmän lonkkaindeksien keskiarvo on astutushetkellä vähintään 101. Yhdistelmän yhteenlasketun lonkkien jalostusindeksin keskiarvon suositellaan ylittävän 100 myös silloin, kun toisella partnerilla ei ole C-lonkkia. Suomenlapinkoirilla lonkkakuvaus on pakollinen terveystutkimus, jotta pentue voidaan rekisteröidä Kennelliittoon ja PEVISA-ohjelma asettaa rajoituksia lonkkien terveyden suhteen (ks. otsikko PEVISA-ohjelmat).

Kyynärät arvioidaan asteikolla 0-3 siten, että tulos 0 on paras mahdollinen ja 3 on huonoin mahdollinen. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella 0/0-tuloksen saaneita koiria. Koiria joilla jompi kumpi kyynärä on saanut tuloksen 1 tai huonompi, ei suositella käytettävän jalostukseen. Nämä tulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Suomenlapinkoirilla kyynärkuvaus on nykyään pakollinen terveystutkimus, jotta pentue voidaan rekisteröidä Kennelliittoon. Suomenlapinkoirille ja lapinporokoirille on vuonna 2024 alettu laskea myös kyynärindeksiä (samanlainen jalostuksen työkalu kuin lonkkaindeksi, löytyy sen vierestä Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä). Jalostuskriteereissä yhdistelmän yhteenlasketun kyynärnivelien jalostusindeksin keskiarvon suositellaan ylittävän 100.

Selkä Selän osalta on mahdollista tutkia kolmea eri osa-aluetta; Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV), spondyloosi (SP) sekä selkärangan nikamien epämuodostumat (VA). Tulos 0 tarkoittaa siltä osin tervettä selkää. Spondyloosissa ja selkärangan nikamien epämuodostumissa asteikko menee asteittain niin, että 4 tarkoittaa vakavinta muutosta. Välimuotoisessa lanne-ristinikamassa tulokset LTV1-LTV4 vastaavat keskenään erityyppisiä muutoksia. Nämä kaikki selkätutkimustulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Näistä jalostukseen voidaan jalostuskriteerien mukaan suositella kaikkia 0-tuloksen saaneita koiria. Jos koiran LTV-tulos on LTV1-LTV4, voidaan niitä käyttää jalostukseen, mutta ainoastaan LTV0-tuloksen saaneen koiran kanssa. Spondyloosin osalta kuvattua koiraa suositellaan käytettävän jalostukseen vain 0-tuloksella. Tuloksen SP1-SP4 saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen. Selkärangan nikamien epämuodostumissa tuloksen VA1 saanut oireeton koira voidaan astuttaa tuloksen VA0 saaneen koiran kanssa. VA2-VA4-tuloksen saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen.

Polvet arvioidaan asteikolla 0-4 siten, että tulos 0 on paras mahdollinen ja 4 on huonoin mahdollinen. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella tuloksen 0/0 saaneita koiria. Koiria, joilla jompi kumpi polvi on saanut tuloksen 1 tai huonompi, ei suositella käytettävän jalostukseen. Nämä tulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Olat arvioidaan asteikolla ei todettu - tulkinnanvarainen - todettu. Jalostuskriteerien mukaan koiria, jotka ovat saaneet lausunnon todettu, ei suositella käytettävän jalostukseen. Tulkinnanvarainen-lausunnon saaneen koiran omistajaa kehotetaan konsultoimaan lausunnon antajaa koiran jalostuskäytön osalta.

Geenitestit

Lappalaiskoiraroduille on käytettävissä useita erilaisia geenitestejä, joiden avulla on ollut mahdollista välttää tiettyjä perinnöllisiä sairauksia. Geenitestejä on saatavilla viiteen eri sairauteen:

prcd-PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma)

IFT122-PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma)

Degeneratiivinen myelopatia (etenevä selkäydinrappeuma)

Pompen tauti (etenevä glykogeeniaineenvaihdunnan sairaus)

CRM3 eli kuplasilmäisyys (multifokaalinen retinopatia eli kuplasilmäisyys)

Näistä kaikista geenitesteistä tuloksia voidaan lukea ja hyödyntää samalla tavalla. Tuloksia on kolmea erilaista eli Terve (A), Kantaja (B) tai Sairas/Sairastumisaltis (C). Tulos voidaan ilmoittaa myös pienellä kirjaimella, esimerkiksi a. Tämä tarkoittaa sitä, että koira on vanhempiensa tuloksen perusteella terve. Tuloksissa kantaja tarkoittaa sitä, että koira kantaa kyseisen sairauden geeniä, mutta ei itse sairastu siihen koskaan. Se, miten näitä tuloksia voidaan hyödyntää jalostuksessa, on melko selkeää matematiikkaa. Jos pentueen molemmat vanhemmat ovat terveitä, tulevat myös kaikki pennut olemaan terveitä, eikä niitä ole välttämättä tarpeen edes geenitestata. Jos pentueen toinen vanhempi on terve ja toinen on kantaja, ovat pennut joko terveitä tai kantajia, mutta ne eivät voi kuitenkaan olla sairaita. Nämä ovat molemmat suositeltavia tapoja käyttää koiria jalostukseen. Degeneratiivisen myelopatian osalta jalostuskriteerien mukaan sairastumisaltis tulee yhdistää genotyypiltään terveeseen. Suomenlapinkoirille ja ruotsinlapinkoirille olennaisinta on tietää genotyyppi prcd-PRA:n ja Pompen taudin suhteen kun taas lapinporokoirille myös IFT122-PRA ja CMR3 ovat tärkeitä.

Jos koiran omistaja on ilmoittanut geenitestitulokset julkisena rotujärjestön jalostustoimikunnalle, ovat ne löydettävissä Lappalaiskoiratietokannasta täältä.

Muut sairaudet

Sydänsairauksia voidaan seuloa sydänkuuntelulla eli auskultaatiotutkimuksella, ja tarvittaessa tarkentaa diagnoosi ultraäänitutkimuksella. Terveellä koiralla sydänkuuntelun tulos merkitään Kennelliiton jalostustietojärjestelmään merkinnällä sivuääni: ei, oireeton.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä näytetään vain ns. virallisia terveystutkimustuloksia (silmätarkastukset, luustokuvaukset/-tutkimukset, sydänkuuntelu/-ultra). Kuolleiden koirien kohdalla voi kuolinsyynä lukea jokin perinnöllinen sairaus, mutta vielä elossa olevien koirien muita perinnöllisiä sairauksia ei merkitä jalostustietojärjestelmään. Siksi Vähintään yhtä tärkeää pennun etsijälle on tutkia myös Lappalaiskoiratietokantaa, josta löytyvät kaikki vakavat perinnölliset sairastapaukset ja viat, jotka koirien omistajat (tai kasvattajat omistajan luvalla) ovat ilmoittaneet Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnalle ja joille he ovat antaneet julkaisuluvan. Tällaisia koiran elämänlaatua huomattavastikin huonontavia sairauksia ja vikoja ovat mm. epilepsia, autoimmuunisairaudet (esim. Addisonin tauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta), allergiat ja ääniarkuus. Useille sairauksille lasketaan myös sairausriskiluvut, jotka ennustavat koiran riskiä periyttää sairauksia jälkeläisilleen (ks. kappale Sairausriskiluvut ja muu terveystieto Lappalaiskoiratietokannassa). Kun tiedustelet kasvattajalta pentua jostain tietystä pentueesta, kysy häneltä yhdistelmän riskeistä tällaisten sairauksien ja vikojen osalta. Täysin riskitöntä yhdistelmää ei ole olemassakaan ja kasvattajan tulee pystyä riskeistä pentujen tiedustelijoille kertomaan. Näiden sairauksien suhteen pennunottajan on turvallisinta ottaa pentu yhdistelmästä, joka on saanut jalostustoimikunnan hyväksynnän.